Lontoossa ollaan ja hyvin menee! Viime aikoina on kerennyt tapahtumaan yhtä jos toista, vois melkeen alottaa omista läksiäisistä kertomalla!
Olin siis vuokrannut vanhan kylätalon päämajaksi näihin kemuihin ja ajankohta sattui just sopivasti Halloween viikonlopulle, joten mikäs muukaan oli teemana kuin naamiaiset! Sormet ristissä odotettiin kamujen kanssa paikalle saapujia ja toivottiin ihmisten pukeutuneen. Iloksemme huomattiin, että lähestulkoon kaikki olivat näin tehneet. Ihanaa!
Halloween tunnelman luomiseksi paikka sotkettiin lehdillä ja pihlajanmarjoilla. Kaveri oli kaivertanut parit kurpitsat jotka loivat hyvin halloween henkeä sisustukseen. Paikalle oli raahattu myös meiltä navetan perukoilta löytynyttä metalliromua joka kelpasi täydellisesti rekvisiitaksi. Antaa kuvien puhua puolestaan.
Muutama lyhty ja kynttilä illan tullen palamaan ja kaikki oli valmista! En olis voinut olla tyytyväisempi!
Päätin illan ajan olla alikessuna, siihen apua sain kaverilta joka lainasi barettia ja tunnistelevyään. Housut saapui juuri ja juuri perjantai iltana ja kerkesin jo panikoida niiden puolesta. Loppu hyvin kaikki hyvin ja päästiin juhlimaan.
Huomatkaa Jussin upee verinen silmä!
Sit voiskin antaa kuvien puhua puolestaan! Videomateriaaliakin illalta on, mut se on varmaan kaikille tutusta syystä julkaisukelvotonta.
Hauskaa oli, kiitos kaikille ihanista läksiäisistä!
Läksiäisistä toipuneena olisi ollut hyvä alkaa suunnittelemaan ja pakkaamaan tulevaa reissua varten, mutta jotenkin kummasti löysin itseni paniikki pakkaamasta tiistai iltana muutamaa tuntia ennen lähtöä. Vaatteet kasaan kaverin lattialta ja ylimääräinen tavara porukoille ja jakoon. Parit raivarit ja stressireaktiot ja ei muuta kun lentokentälle. Silmät ristissä odottamaan lentoa ja siellä nuokkumisen jälkeen junaan. Victorian asemalle päästyä ei tiedetty pitäskö itkeä vaiko nauraa, sillä puhelimesta oli akku loppu ja siellä oli guest housen numero sekä osoite. Kukapa sitä nyt ylös olisi muualle ottanut. Sähköposti ei toiminut ilman puhelinnumero varmistusta, mutta milläs varmistat kun akku huutaa hoosiannaa. Padilla ei pääse, koska sillä en ole aiemmin kirjautunut. Puolen tunnin kaaoksen jälkeen tajutaan, että puhelimeen saa koneesta virtaa. Sen jälkeen zumbailemaan metroon joka sekin pienen kankeuden jälkeen sujui lopulta hyvin. Päästiin perille ja lepäämään.
Kuten kuvista näkyy, ollaan keretty pyörähtämään Hyde Parkissa ja perusnähtävyyksillä. Lisäksi käytiin eilen tutustumassa Warner Brosin Harry Potter studiolla. Oli ihan mieletön kokemus ja meininki aika sanatonta. Täällä ois vaan niin paljon nähtävää ja tehtävää, vaan aika rajallisesti. Illan tullen ei jaksa muuta kuin rojahtaa sänkyyn, katotaan josko huomenna jaksais vaikka käydä yksillä. Who knows.
Siihen asti, bye!
Olin siis vuokrannut vanhan kylätalon päämajaksi näihin kemuihin ja ajankohta sattui just sopivasti Halloween viikonlopulle, joten mikäs muukaan oli teemana kuin naamiaiset! Sormet ristissä odotettiin kamujen kanssa paikalle saapujia ja toivottiin ihmisten pukeutuneen. Iloksemme huomattiin, että lähestulkoon kaikki olivat näin tehneet. Ihanaa!
Halloween tunnelman luomiseksi paikka sotkettiin lehdillä ja pihlajanmarjoilla. Kaveri oli kaivertanut parit kurpitsat jotka loivat hyvin halloween henkeä sisustukseen. Paikalle oli raahattu myös meiltä navetan perukoilta löytynyttä metalliromua joka kelpasi täydellisesti rekvisiitaksi. Antaa kuvien puhua puolestaan.
Muutama lyhty ja kynttilä illan tullen palamaan ja kaikki oli valmista! En olis voinut olla tyytyväisempi!
Päätin illan ajan olla alikessuna, siihen apua sain kaverilta joka lainasi barettia ja tunnistelevyään. Housut saapui juuri ja juuri perjantai iltana ja kerkesin jo panikoida niiden puolesta. Loppu hyvin kaikki hyvin ja päästiin juhlimaan.
Huomatkaa Jussin upee verinen silmä!
Sit voiskin antaa kuvien puhua puolestaan! Videomateriaaliakin illalta on, mut se on varmaan kaikille tutusta syystä julkaisukelvotonta.
Hauskaa oli, kiitos kaikille ihanista läksiäisistä!
Läksiäisistä toipuneena olisi ollut hyvä alkaa suunnittelemaan ja pakkaamaan tulevaa reissua varten, mutta jotenkin kummasti löysin itseni paniikki pakkaamasta tiistai iltana muutamaa tuntia ennen lähtöä. Vaatteet kasaan kaverin lattialta ja ylimääräinen tavara porukoille ja jakoon. Parit raivarit ja stressireaktiot ja ei muuta kun lentokentälle. Silmät ristissä odottamaan lentoa ja siellä nuokkumisen jälkeen junaan. Victorian asemalle päästyä ei tiedetty pitäskö itkeä vaiko nauraa, sillä puhelimesta oli akku loppu ja siellä oli guest housen numero sekä osoite. Kukapa sitä nyt ylös olisi muualle ottanut. Sähköposti ei toiminut ilman puhelinnumero varmistusta, mutta milläs varmistat kun akku huutaa hoosiannaa. Padilla ei pääse, koska sillä en ole aiemmin kirjautunut. Puolen tunnin kaaoksen jälkeen tajutaan, että puhelimeen saa koneesta virtaa. Sen jälkeen zumbailemaan metroon joka sekin pienen kankeuden jälkeen sujui lopulta hyvin. Päästiin perille ja lepäämään.
Kuten kuvista näkyy, ollaan keretty pyörähtämään Hyde Parkissa ja perusnähtävyyksillä. Lisäksi käytiin eilen tutustumassa Warner Brosin Harry Potter studiolla. Oli ihan mieletön kokemus ja meininki aika sanatonta. Täällä ois vaan niin paljon nähtävää ja tehtävää, vaan aika rajallisesti. Illan tullen ei jaksa muuta kuin rojahtaa sänkyyn, katotaan josko huomenna jaksais vaikka käydä yksillä. Who knows.
Siihen asti, bye!